perjantai 24. toukokuuta 2013

Löytöjä omalta pihalta

En oikein kehtaa edes kertoa, että neljäs kesä tässä kodissa on alkamassa, ja vasta tänä keväänä löysin tämän hennon ihanan onnenpensaan!
Oli raukka hautautunut autotallin sivussa kasvavan pensasaidanteen kätköihin. Päätin raa'alla kädellä nuorentaa tuon aidanteen, ja tämä kärsinyt kaunokainen löytyi sen alta. Pääsi uuteen kotiin etupihalle, dahliapenkkiin. Toivottavasti vähän virkistyy.
 
 
Säät ovat suosineet vihdoinkin. Eikä töiden jälkeen ole muuta ehtinyt tehdäkään kuin kuopsuttaa maata. Tiedä oikein miten sitä kuopsutettavaa niin mielettömästi tuntuu tänä keväänä olevankin!
 
No, pieniä ilojakin. Mårbäckan pistokas pääsi juomapullo-kasteluautomaattiin. Voi oikein hyvin.
 
 
 Ihanat nuput sireenissä
 
 
 Nämä ihanat hennot alkukesän kukkijat ovat niin kauniit. Ja ensimmäisenä kesänä yritin hirveästi kitkeä niitä pois. Onneksi ovat sitkeämpiä kuin minä! :)
 
 
 Kiertelin tuossa äsken pihaa, ja huomasin omituisen asian. Valkoinen on kaunis väri, muttei minun suosikkini pihalla. Miksi kaikki alkukesän kukkijat ovat melkein valkoisia?? Ihania ovat, en minä sillä, mutta omituista.
 
Kirsikkapuu täydessä kukassa. On upea ilmestys!
 
 
 Tuomi.. Mikähän se nyt olikaan? Mutta aidanteena kasvava.
 
 
 Siro norjanangervo. Joutuu sekin saksien alle, kunhan on ensin kukkinut. On vallannut hieman liikaa tilaa, ja annoin viimein miehelle periksi kaventamisessa. Kunhan on ensin kukkinut.. Tiedä vaikka unohtasin sen jälkeen.. ;)
 
 
Ja viimeisenä. Tänä vuonna saadaan herukoitakin. Jos eivät katoa muihin suihin..
 
 
IHANAA, ETTÄ ON KESÄ! <3

2 kommenttia:

  1. Hyvä että pelastit onnenpensaan parempaan paikkaan kasvamaan.
    Valkoiset kukat loistavat kauniisti hämärtyvässä illassa.

    VastaaPoista
  2. Hyvä, että pelakuu on hengissä...:)
    Innolla odotan, kun näen pihanne.

    VastaaPoista